Etusivu YKICAToimenpiteet Suomessa Osuustoiminta Suomessa Linkit

Kansainvälisen osuustoimintavuosi 2012 ja kestävä kehitys
MMM Shimelles Tenaw työskentelee tällä hetkellä Helsingin Yliopiston taloustieteen laitoksella tutkijana. Hän on toiminut jo vuosia osuustoiminnan tutkimuksen ja opetuksen parissa ja tuntee erittäin hyvin varsinkin Afrikan osuustoiminnallista kenttää. Tenaw näkee YK:n kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 nimenomaan kestävän kehityksen ja siis köyhyyden vähentämisen kautta, mikä taas käytännössä merkitsee Saharan eteläpuolisen Afrikan nostamista keskustelun ja suunnitelmien keskiöön.


Shimelles Tenaw.
Kuva M Nummi

YK on itsekin halunnut liittää Kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 selvästi Vuosituhattavoitteisiin ja köyhyyden vähentämiseen.

”YK:lla on huomattava rooli monella tavalla ympäri maailmaa. Se työskentelee monien kipeiden asioiden kuten köyhyyden vähentämisen, konfliktien, epädemokraattisten olosuhteiden ja ruokaturvan parissa. Paljon on vuosien mittaan luvattu  ja suunniteltu, mutta kaikkia tavoitteita ei ole toistaiseksi saavutettu”, Tenaw kuitenkin huomauttaa.

Kestävä kehitys ja osuustoiminta

YK on järjestänyt ihmiskunnan parhaaksi tähtääviä maailmanlaajuisia kokouksia viimeisten 20 vuoden aikana, kuten Rion ympäristökokous 1992 ja Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous 2002. Tenaw osallistui jälkimmäiseen kokoukseen osana Suomen delegaatiota edustaen Helsingin yliopistoa. Suomesta lähti sata henkilöä mukaan lukien tasavallan presidentti ja kokous olikin tämän vuosisadan suurimpia kansainvälisiä kokouksia, joita on koskaan järjestetty.

Vaikka kokous käsitteli i keskeisenä aiheena kestävää kehitystä, nousi maailmassa vallitseva köyhyyden ongelma kuitenkin pääaiheeksi, koska se on suurimpana este kestävälle kehitykselle. Ja köyhyydestä puhuttaessa vaikeimmaksi alueeksi todetaan lähes aina Saharan etelän puoleinen Afrikka.

Johannesburgin kokouksessa onnistuttiin yksimielisesti määrittelemään kestävää kehitystä, jonka jälkeen laadittiin toimintasuunnitelma, joka kattaa taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet. ”Ongelmaksi kuitenkin jäi se, että köyhyyttä ei määritelty, ja ilman sitä on vaikea käytännössä saavuttaa mitään kestävää kehitystä tai syvällisemmin käsitellä asiaa”, Tenaw muistuttaa.

Tenawin mukaan kokouksessa tehdyt ja sen pohjalta laaditut toimintasuunnitelmat ovat kuitenkin olleet tärkeitä varsinkin (osuustoiminta)tutkijoille. Koska suunnitelmien toteuttaminen on käytännössä instituutioiden tehtävä, nousi esille myös osuustoiminta ja sen merkitys tässä. ”Vuoden 2002 kestävän kehityksen huippukokous oli ratkaiseva kokous, joka antoi osuustoiminnalle tilaa,” Tenaw korostaa.

Johannesburgin kokouksen lähtökohdista johtuen  Kansainvälinen Osuustoimintaliitto (ICA)  ja Kansainvälinen Työjärjestö (ILO)  käynnistivät vuonna 2004  köyhyyden lieventämiseen tähtäävän kampanjan ”Cooperating out of Poverty”, siis ”Eroon köyhyydestä osuustoiminnan keinoin”. Kampanjan pohjalta on tuotettu tähän mennessä runsaasti  materiaalia ja saatu todisteita siitä,  miten osuuskunnat todella auttavat köyhimmässä asemassa olevia ihmisiä.

YK:n julistaman Kansainvälisen osuustoiminta vuoden 2012  valmistelu- ja päätöstyöhön ovat suurimmalta osin vaikuttaneet ICA:n lisäksi globaaliset YK:n alaiset järjestöt ja YK:n jäsenmaat Suomi mukaan luettuna. Tenaw muistuttaa, että Suomen rooli nimenomaan Afrikan osuustoiminnan kehityksessä on ollut merkittävä, sillä jo vuonna 1992 Helsingissä ja 1993 Zimbabwen Hararessa  järjestettiin Afrikkaan liittyviä (osuustoiminta)seminaareja. Niiden päätöslauselmat, suositukset ja Tenawin em. seminaarien pohjalta kirjoittama kirja ”Time is for All” ovat olleet tärkeitä Afrikalle ja tuoneet esiin afrikkalaisen osuustoimintaväen oman äänen.

Kansainvälinen Osuustoimintaliitto (ICA) järjesti ensimmäisen Afrikan alueellisen osuustoimintakokouksen 100-vuotisen toimintansa juhlavuotena 1994 Nairobissa Keniassa. Tämän kokouksen yhteydessä esiteltiin em. kahden Suomen tukeman Afrikan osuustoimintaseminaarin päätöslauselmat ja suositukset. Tässä yhteydessä Suomen asema korostui erityisesti Afrikan osuustoiminnan tukijana ja osuustoimintamaana.

Tenaw kertoi, että hän osallistuu edelleen ICA – Afrikan alueellisiin osuustoimintakokouksiin, jotka pidetään joka toinen vuosi jossakin Afrikan mantereen pääkaupungissa. Viimeisin kokous järjestettiin Lesothon Maserussa, jossa Tenaw piti pyynnöstä tutkimukseensa pohjautuvan esitelmän, joka käsitteli aihetta ” Osuuskunnat vaihtoehtona kestävien maatalousmenetelmien edistäjänä ilmastonmuutoksen yhteydessä.” Tapausesimerkkinä oli Saharan etelänpuoleinen Afrikka.

”Kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 on siis sekä kansallinen että kansainvälinen tapahtuma, jonka avulla edistetään osuustoimintaa, korostaa Tenaw.
Suomella on hänen mukaansa hyvät lähtökohdat ottaa kaikki mahdollinen irti YK:n kansainvälisestä osuustoimintavuodesta. Kuluvana vuonna on  eri maissa aloitettu vuoden 2012 käytännön työn valmistelu perustamalla toimikuntia. Suomessakin on perustettu osuustoimintajärjestön edustajista, tutkijoista ja ministeriöiden virkamiehistä  koostuva  toimikunta, jonka puheenjohtajana toimii johtaja Anne Santamäki (SOK) ja sihteerinä allekirjoittanut.

Tenaw pitää suomalaisten osuustoimintajärjestöjen roolia tärkeänä, sillä niillä on paljon kokemusta osuustoiminta-asioiden demokraattisesta hoitamisesta historian pohjalta.”Tämän kaltaista osaamista tarvitaan, jos osuustoimintaa halutaan kehittää oikealla tavalla muualla.

Tenawin mielestä olisi tärkeätä Afrikan osuustoiminnan kehitykselle, että se saisi sijaa Afrikan Unionissa. Tässä mielessä on toivottavaa, että avunantajamaat, Suomi mukaan lukien, antaisivat tukensa tälle ajatukselle. Tämä edesauttaa afrikkalaisten aktiivisuutta osallistua osuuskuntien toimintaan, sillä osuustoiminta toimii yhdistävänä tekijänä useassa Afrikan maassa, jotka jakaantuvat vahvasti kielellisesti ja kulttuurisesti.

Tenaw kertoi, että työssään Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitoksella hän hoitaa monipuolista kestävän kehityksen hanketta, johon mm. sisältyy osuustoiminnan, maaseudun, maatalouden kehittämistä ja kestävän kehityksen opetusta. Tenaw on tyytyväinen hankkeen tähänastisiin tuloksiin sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla ja ilmaisee kiitollisuutensa Helsingin yliopistolle.

”Suomalaisilla  kehitysapuvaroilla on tehty hyödyllistä kehitysyhteistyötä vuosien varrella. Sitä voisi vielä kasvattaa lisäämällä osuustoiminnan osuutta käynnistämällä lisää koulutus- ja tutkimusohjelmia ja hankkeita, jotka palvelisivat vastaanottajamaita ruohonjuuren tasolla.

Tenaw korostaa, että kaikkea, mitä luvattiin YK:n julistamassa vuosituhannen tavoitteessa, kuten esim. köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä, ei ole saavutettu.

" Olisiko osuustoiminnalla mahdollisuus nopeuttaa ko. tavoitetta?", Tenaw kysyy. Hän toivoo, että kansainvälisen osuustoimintavuoden kautta muutkin kansainväliset järjestöt sekä ennen kaikkea tavallinen yleisö huomaavat osuustoiminnan mahdollisuudet.