Mitä pääsihteerin raportti ”Osuuskunnat osana yhteiskunnallista kehitystä” sisältää?
”Osuuskunnat osana yhteiskunnallista kehitystä” –pääsihteerin raportti
Kansainvälinen osuustoimintavuosi oli ajankohtainen raportin valmistuessa heinäkuussa 2009, kun vastassa oli pahin rahoitus- ja talouskriisi sitten 1930-luvun suuren laman. Se uhkasi miljoonien ihmisten yhteiskunnallis-taloudellista kehitystä.
Koska raportti on kirjoitettu koko maailman osuuskunnat mielessä, korostuu sen sanomassa erityisesti kehitysmaiden tilanne. Kansainvälinen osuustoimintavuosi korostaa kuitenkin osuuskuntien merkitystä kaikenlaisissa yhteiskunnissa ja vahvistaa kansainvälistä sitoutumista tukea osuuskuntia.

Osuustoiminta perustuu oma-avulle
Raportin mukaan osuuskuntien edistäminen oma-apuorganisaatioina voi auttaa selvittämään köyhyyden, työttömyyden, tulojen vähenemisen, ruokaturvan ja köyhien luottovaikeuksien ongelmia. Varsinkin köyhät ja väliinputoajat tavoittavat helpommin osuustoiminnallisen organisaation. Osuuskunnat tarjoavat myös mahdollisuuksia päästä mukaan yhteiskuntaan erityisesti niille, jotka työskentelevät epävirallisella sektorilla tai maaseudulla.

Siellä missä yksityiset yritykset tai hallitus on heikko, eli erityisesti kaukaisilla maaseutualueilla, osuuskunnat mahdollistavat paikallisten ihmisten organisoitumisen ja olojensa parantamisen.

Raportin mukaan osuuskunnat edistävät ja tukevat yrittämisen kehitystä luomalla tuottavaa työllisyyttä, nostamalla tuloja ja auttamalla vähentämään köyhyyttä samalla, kun ne parantavat yhteiskunnallisia instituutioita, turvallisuutta ja yhteisöjen rakentamista. Hyödyttämällä monin tavoin jäseniään, ne samalla tarjoavat hyvää muulle yhteiskunnalle ja vakauttavat taloutta.

Pääsihteeri korostaa, että tietyissä maissa ja tietyillä sektoreilla osuuskunnat ovat suurimpia taloudellisia toimijoita tuotannossa, jakelussa ja palvelujen hankkimisessa.
Osuustoiminta ei kukoista ilman yhteiskunnan toimenpiteitä
Pääsihteerin raportin mukaan yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen edistämisessä osuuskunnat kuitenkin tarvitsevat valtion toimenpiteitä. Vaikka osuuskunnilla on sosiaalisia tavoitteita ja vahva yhteisöllisyyden tunne, ne eivät ole valtion ohjauksessa. Osuustoiminnan edistäminen vaatii vankkaa politiikkaa ja lainsäädännöllisiä puitteita sekä tasapuolista toimintakenttää muihin yrityksiin nähden.

Hallitukset ovat jo luvanneet huomioida ja edistää osuustoimintasektoria sellaisten sopimusten kuten YK:n hyväksymän osuustoimintasuosituksen ja ILO:n suositus nro 193:n mukaan. Haasteena on kuitenkin näiden tehokas toteutus.

Toinen tapa, jolla voidaan edistää osuuskuntien muodostumista ja kasvua, on yleisen tietoisuuden kasvattaminen siitä, mitä ne voivat tehdä jäsentensä hyväksi.
Tässä pyrkimyksessä koulutus on keskeistä, koska se pitää huolen, että aloittelevat osuuskunnat välttävät yleisimmät virheet, oppivat muiden osuuskuntien esimerkistä, ja että jäsenillä on kykyjä menestyvästi johtaa ja toimia osuuskunnassaan.

Kansainvälisen osuustoimintavuoden tavoitteet ovat:
(a) edistää tietämystä osuuskunnista ja siitä miten ne hyödyttävät jäseniään ja osallistuvat yhteiskunnallis-taloudelliseen kehitykseen sekä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen;
(b) rohkaista ihmisiä organisoitumaan osuuskunniksi oma-apu toimenpiteenä taloudellisten tarpeidensa tyydyttämiseksi sekä keinona täysivaltaisuuteen;
(c) rohkaista hallituksia luomaan menettelytapoja, lakeja ja säännöksiä, jotka kannustavat osuuskuntien muodostamista ja kasvua ja
(d) edistää tietämystä osuuskuntien globaalista verkostosta sekä niiden pyrkimyksistä yhteisöjen rakentamiseen, demokratiaan ja rauhaan.